Laskimme yrityksemme hiilijalanjäljen

Hiilijalanjälki kertoo ilmastokuorman määrän eli sen, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Käynnistimme keväällä 2022 hankkeen, jossa laskimme hiilijalanjälkemme sekä laadimme vastuullisuusraportin, johon asetimme konkreettiset kehitystavoitteet päästöjemme pienentämiseksi.

Mukaan hankkeeseen tulevaisuutta, ympäristöä ja asiakkaita ajatellen

Projekti lähti liikkeelle AO-Projektit Oy:n Hannu Salmisen yhteydenotosta. Käynnissä oli hanke, jossa selvitettäisiin yritysten päästöjen määrät ja niitä aiheuttavat toimet. Niiden perusteella luotaisiin suunnitelma, jonka pohjalta yritystoimintaa kehitettäisiin ympäristöystävällisemmäksi.

– Hanke kuulosti erittäin hyvältä ja ennen kaikkea ajankohtaiselta. Lähdimme mukaan tulevaisuutta ajatellen, sillä haluamme varautua asiakkaiden kysyntään vastuullisuudesta sekä parantaa yrityksemme ympäristövastuuta. Myös puhdas uteliaisuus sai lähtemään mukaan, kommentoi toimitusjohtajamme Lauri Salomaa. 

Hiilijalanjäljen mittaamisen myötä olemme muiden hankkeeseen osallistuneiden, Ellego Powertecin ja Konepajan Heinän, kanssa alueemme edelläkävijä.

– On ollut puhetta, että lähivuosina asiakkaat alkavat kysellä hiilijalanjäljen suuruutta. Haluamme valmistautua tähän hyvissä ajoin, Lauri lisää.

Työntekijöitä hiilijalanjälkihankkeen tiedotustilaisuudessa.
Kaikki SK:n työntekijät osallistuivat lopuksi tiedotustilaisuuteen, jossa tulokset käytiin läpi.

Luotettavan datan kerääminen ja yllättävät tulokset

Laskenta aloitettiin rajauksesta: mitkä seikat otettaisiin huomioon sekä miten ja millä työkalulla laskenta tehtäisiin. AO-Projektien Hannun ehdotuksesta päädyimme hyödyntämään Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Y-HIILARI -laskentamallia.

– Suosin kyseistä työkalua, sillä SYKE on alan kansallinen asiantuntijaorganisaatio, jonka toimintaan ei vaikuta kaupalliset pyrkimykset. Malli on myös ilmaiseksi kaikkien hyödynnettävissä eli yritykset voivat käyttää mallia päästöjen jatkoseurannassa, Hannu kertoo.

Laskennassa otettiin huomioon kaikki sellainen, mistä on saatavissa luotettavaa dataa. Näin tulokset pysyvät vertailukelpoisina jatkoseurantaa ajatellen.

– Laskentaan sisältyi koko yrityksen hiilijalanjälki viimeisen vuoden ajalta. Otimme huomioon yleisen energiankäytön sekä hävikkimateriaalin ja muun jätteen määrän. Logistiikan osalta otimme huomioon alihankintarahdit, kertoo Lauri.

Tulokset olivat yllättävät kaikille hankkeeseen osallistuneille. Selvisi, että rahdilla sekä hävikkimateriaalin määrällä on merkittävin osuus päästöjen syntymisessä. Muiden hiilijalanjälkeen vaikuttavien toimien osuus on marginaalinen.

– Yleisessä energiatehokkuudessa ollaan Salomaan Konepajalla sekä ylipäätään Salon alueella hyvin pitkällä. Asiat, joihin Salomaan Konepaja pystyy itse vaikuttamaan, ovat jo erittäin hyvällä mallilla, Hannu kommentoi.

Tähän on vaikuttanut yrityksemme jatkuva kehitystyö. Laatu- ja ympäristövastuuseemme on jo ennen laskentaa kuulunut muun muassa sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät, Motivan energiatehokkuussopimus sekä vesi- ja aurinkovoiman ja bioenergian hyödyntäminen energialähteinä.

Työntekijöitä hiilijalanjälkihankkeen tiedotustilaisuudessa.
Tiedotustilaisuuden työntekijöille piti Hannu Salminen.

Salomaan Konepajan toimenpiteet hiilijalanjäljen pienentämiseksi

Laskennan jälkeen määriteltiin, millä toimenpiteillä ja tavoitteilla olisi mahdollista saada aikaan kehitystä ja muutosta hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Nämä toimenpiteet, aikataulut ja toteutusten vastuuhenkilöt kirjattiin ylös vastuullisuusraporttiin.

– Isoin yksittäinen päästölähde on materiaalihävikki, Lauri toteaa. – Aiomme vähentää hukkamateriaalin määrää tämän vuoden loppuun mennessä ja olemmekin työryhmissä ideoineet, millä eri keinoin määrää saisi pienennettyä.

Raporttiin kirjattiin myös kaksi muuta kattoteemaa, jotka on tarkoitus saavuttaa vuoden loppuun mennessä: yleisen energiatehokkuuden parantaminen sekä omalta osaltamme rahdin ympäristökuormitusten pienentäminen. Näiden lisäksi aloitettiin keskustelut mahdollisesta alueellisesta yhteistyöstä.

– Yhteistyö Salomaan Konepajan, Konepaja Heinän ja Ellego Powertecin välillä voisi onnistua, vaikka yritysten toimintatavat poikkeavat jonkin verran toisistaan. Projektit voisivat koskea esimerkiksi aurinkopaneelien yhteistä hyödyntämistä, Hannu esittää.

– Nähtäväksi jää, mitä loppuvuosi tuo tullessaan, mutta selkeät suunnitelmat on valmiina. Laskentamallin avulla pystymme saattamaan tilastot ajan tasalle milloin tahansa. Suunnitelmana onkin päivittää tilastot vuosittain ja kehittää toimintaamme entisestään, Lauri kertoo.

Lisää uutisia